4 Luonnontuotetulot arvonlisäverotuksessa

4.1 Arvonlisäverolain säännökset

Arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan muun ohessa liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä. Luonnontuotteiden myynnistä on siten lähtökohtaisesti suoritettava arvonlisäveroa riippumatta siitä, onko myynnistä saatu tulo tuloverotuksessa veronalaista vai verovapaata tuloa. Tähän on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia.

Arvonlisäverolain 59 §:n 6 kohdan mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta sellaisten itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynnistä, jotka poimija myy sellaisenaan muualta kuin erityisestä myyntipaikasta. Lainkohdassa ei ole mainittu muita luonnontuotteita kuten käpyjä taikka muita kasveja tai niiden osia.

4.2 Arvonlisäveroton luonnontuotteiden myynti

4.2.1 Luonnonvaraiset marjat ja sienet

Arvonlisäverottomuus rajoittuu ainoastaan luonnonvaraisiin marjoihin ja sieniin. Tämän vuoksi ainoastaan niitä on mahdollista myydä verottomasti. Muiden luonnontuotteiden kuten käpyjen taikka kasvien tai niiden osien myynti on siten arvonlisäverollista. Arvonlisäverottomasti myytävissä olevien luonnontuotteiden joukko on siten tuloverotuksessa verovapaasti myytävissä olevien luonnontuotteiden joukkoa suppeampi. Tuloverotuksessa verovapaa luonnontuotteiden myynti on tästä syystä tietyissä tilanteissa arvonlisäverollista.

4.2.2 Myynti sellaisenaan

Arvonlisäverottomuuden edellytyksenä on, että marjat tai sienet myydään sellaisenaan. Myynti ei ole arvonlisäverotonta, jos luonnontuotetta jalostetaan tai jos luonnontuotetta on kasvatettu viljelemällä. Arvonlisäverolaissa ei ole määritelty, mitä marjojen ja sienien myynti sellaisenaan tarkoittaa. Liikevaihtoverotuksen aikaisessa oikeuskäytännössä pakastetun tuotteen myyntiä ei ole katsottu verottomaksi alkutuotteen myynniksi (KHO 9.5.1984 taltio 2011). Vastaavaa tulkintaa voidaan soveltaa myös arvonlisäverotuksessa. Se, onko luonnontuotetta jalostettu, voidaan yleisesti ottaen arvioida arvonlisäverotuksessa vastaavilla kriteereillä kuin tuloverotuksessa (katso luku 2.2.6 edellä).

4.2.3 Myynti muualta kuin erityiseltä myyntipaikalta

Luonnontuotteiden myynnin arvonlisäverottomuus edellyttää, että myynti ei tapahdu erityiseltä myyntipaikalta. Luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti on siten arvonlisäverotonta esimerkiksi silloin, kun marjoja ja sieniä keräävällä luonnollisella henkilöllä ei ole toimitilaa taikka muutakaan paikkaa marjojen tai sienien myyntiä varten, vaan ne kuljetetaan torikauppiaalle, tukkukauppiaalle tai jatkojalostajalle.

Erityisenä myyntipaikkana ei ole oikeuskäytännössä pidetty toria tai maantienvarren levähdyspaikkaa (KHO 20.12.1996 taltio 3929). Erityisenä myyntipaikkana ei myöskään pidetä esimerkiksi kesätapahtumassa olevaa tilapäistä myyntipöytää. Marjat tai sienet kerännyt luonnollinen henkilö voi siten myydä keräämiään marjoja arvonlisäverottomasti muun muassa näistä paikoista.

Luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti on arvonlisäverollista silloin, kun myynti tapahtuu erityiseltä myyntipaikalta. Erityinen myyntipaikka on esimerkiksi marjat keränneen henkilön ylläpitämä myymälä. Suoramyyntimyymälä on niin ikään sellainen erityinen myyntipaikka, jolta tapahtuva luonnonvaraisten marjojen ja sienien myynti on arvonlisäverollista myyntiä, vaikka myyjänä toimisi poimija itse.

Arvonlisäverolaissa tarkoitettu myynti erityiseltä myyntipaikalta ei vaikuta luonnontuotetulojen verovapauteen tuloverotuksessa.

4.3 Vähäisen toiminnan verottomuus

Arvonlisäverolain 3 §:n 1 momentin mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi. Tätä vähäisen toiminnan rajaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki kalenterivuoden tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit sekä arvonlisäverolain 3 §:n 2 momentissa mainitut verottomat myynnit. Jos vähäisen toiminnan raja ylittyy, myynti on arvonlisäverollista rajan ylittymisestä alkaen. Vähäisen toiminnan verottomuutta käsitellään tarkemmin Verohallinnon syventävässä ohjeessa Arvonlisäveroton vähäinen toiminta.

Luonnollisen henkilön luonnontuotteiden myynnistä saamat tulot jäävät käytännössä useimmiten edellä mainitun vähäisen toiminnan raja-arvon alle. Luonnontuotteita myyvä luonnollinen henkilö ei siten yleensä ole arvonlisäverovelvollinen, jos hänellä ei ole muuta myyntiä eikä hän ole hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi.

Arvonlisäverolain 59 §:n 6 kohdassa tarkoitettua arvonlisäverotonta luonnonvaraisten marjojen ja sienien myyntiä ei lasketa mukaan liikevaihtoon vähäisen toiminnan rajaa määriteltäessä. Muiden luonnontuotteiden myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, kun myynti ylittää vähäisen liiketoiminnan rajan.

4.4 Myynti työsuhteessa

Arvonlisäverolain 1 §:n 4 momentin mukaan myynnin ei katsota tapahtuvan liiketoiminnan muodossa, jos siitä saatu vastike on ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua palkkaa. Luonnontuotteiden kerääjän ei siten ole suoritettava arvonlisäveroa, jos luonnontuotteiden kerääminen tapahtuu työsuhteessa.

Linkki verottajan sivuille Luonnontuotetulojen verotus – vero.fi